Mikä on kaikista vaikein vaihe unelmissa? Kun ne alkavat toteutua. Kun tajuaa että on kypsytellyt jotain niin pitkään että se tuottaa hedelmää. Kun tajuaa että on ottanut ne tarvittavat askeleet. Kun tajuaa että kaikki se pelko ja epätoivo on vienyt siihen pisteeseen mihin on halunnut. Ja silti, silti on onneton kuin aiemmin. Ehkä jopa onnettomanpi. Koska ei voi enää tuudittautua siihen katkeruuteen ettei minusta ole tähän. Sitä ei voi syyttää. Ja kun tajuaa ettei onnistuminen tee minusta sen rakastavampaa ja valmiinpaa kuin aikaisemminkaan. Että siihen mihin vaikeilun piti loppua sen huomaa vasta alkavan.